Abstract
Analysoin artikkelissa aikuisten perustaitojen määrittelyä diskurssin eri tasoilla eli instituutioiden ja käytäntöjen muokkaamina puheina sekä teksteinä, jotka vaikuttavat sosiaalisen todellisuutemme ymmärtämiseen. Tarkastelun kohteena ovat yhteiskuntapoliittisen ja toiminnallisen tason diskurssit, joita edustavat Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n teettämä kansainvälinen PIAAC-aikuistutkimus, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelma (2014–2020) sekä ohjelmaan kuuluvien hanketoimijoiden ja kohderyhmien haastattelut. Huomioni diskurssissa on kiinnittynyt erityisesti aikuisten perustaitojen määrittelyyn, niiden heikkouksiin ja kehittämisehdotuksiin. Analyysini ei pyri tulkitsemaan perustaitojen tilannetta sellaisenaan vaan sen argumentointia. Kansainvälisen OECD:n asiantuntijadiskurssin vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen. OECD nimeää perustaidoksi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Sen tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa kansallisen koulutuspolitiikan retoriikkaa, mikä edelleen antaa suuntaa koulutuksen toteuttajille. Tulkinta on kuitenkin yksinkertaistava ilman diskurssin muiden tasojen kuten paikallisten aikuiskoulutuksen ammattilaisten näkemysten huomioimista ja näiden välistä dialogisuutta. Pyrin lisäämään taitopuheen moniäänisyyttä ja nostamaan esiin vaihtoehtoisia ja paikallisia puheenvuoroja. Tarkoitukseni on tuoda diskurssin sisältämiä valtasuhteita näkyviksi ja kyseenalaistaa yksipuolistavia tulkintoja.
Highlights
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tulkitsee, mitkä ovat kansalaisten perustaidot ja mittaa niitä kansainvälisellä aikuistutkimuksella
Ohjelman vahva taustavaikutin on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) teettämä kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC, The Program for the International Assessment of Adult Competencies), joka usein rinnastetaan peruskoululaisten taitoja mittaavaan PISA-tutkimukseen
PIAACtutkimuksessa perustaidot määritellään luku, numero- ja ongelmanratkaisutaidoiksi teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä
Summary
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tulkitsee, mitkä ovat kansalaisten perustaidot ja mittaa niitä kansainvälisellä aikuistutkimuksella. Ohjelman vahva taustavaikutin on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) teettämä kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC, The Program for the International Assessment of Adult Competencies), joka usein rinnastetaan peruskoululaisten taitoja mittaavaan PISA-tutkimukseen. PIAAC-tutkimuksen maaraportin mukaan Suomessakin on merkittävä joukko aikuisia, joilla on niin heikot perustaidot, että se haittaa heidän arkeaan. Mikään kansainvälinen organisaatio ei ole vaikuttanut läntisten teollisuusmaiden koulutuspolitiikkaan yhtä paljon kuin OECD. Mikään muu kansainvälinen organisaatio ei ole vaikuttanut läntisten teollisuusmaiden koulutuspolitiikkaan samassa määrin kuin OECD, vaikka se ei ole tehnyt mitään oikeudellisesti jäsenmaitaan velvoittavia päätöksiä Tutkijat ovat esimerkiksi pohtineet OECD:n roolia koulutuksen suuntaamisessa ja sen valtaa nimetä ja määritellä ihmisten tarvitsemat perustaidot. PIAAC-tutkimuksen asiantuntijapuheen vaikutus perustaitojen määrittelyyn on ilmeinen, ja sen tulkinta kansalaisten tarvitsemista perustaidoista ohjaa selvästi monien maiden koulutuspolitiikan retoriikkaa.
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
