Abstract
Artikkelissa selvitetään, miten tietäjä-hahmot esitetään 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta kerätyssä folkloristisessa aineistossa. Aineistoa lähestytään kvalitatiivisen tekstianalyysin kautta. Esitän, että pohjanmaalaiset ruotsinkieliset uskomustarinat tietäjistä pohjautuvat vakiintuneisiin vernakulaareihin uskomuksiin, jotka ovat samankaltaisia länsieurooppalaisen cunning folk-mallin kanssa. Uskomusaineistossa esiintyvät tietäjähahmot olivat yhteisön jäseniä, jotka paransivat sairauksia, löysivät kadonneita esineitä, ihmisiä ja eläimiä sekä harjoittivat vahingoittavaa magiaa. Artikkeli tarjoaa uutta tietoa vähän tutkitusta uskomusperinteestä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tietäjiin liitettyjä vernakulaareja uskomusmalleja voidaan hyödyntää myös muiden ruotsinkielisten alueiden perinteen tutkimuksessa. Artikkelissa tarkastellaan myös sitä, oliko tietäjäperinne katoamassa ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta perinteenkeräyksen aikaan uskomustarinoiden perusteella. Tulokset osoittavat, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tietäjäperinne oli vakiintunut osa paikallista folklorea.
Highlights
This paper concerns Swedish-language folklore in Ostrobothnia at the turn of the 20th century, which is an under-studied topic
The argument put forward is that belief narratives about the cunning folk in Ostrobothnia reflect an ambivalent attitude towards people who were thought to practise witchcraft
Given that material about vernacular beliefs was collected from Ostrobothnia in relatively large quantities, the analysis of source material from the region offers a unique insight into Finland-Swedish vernacular beliefs at the turn of the 19th and 20th centuries.[1]
Summary
This paper concerns Swedish-language folklore in Ostrobothnia at the turn of the 20th century, which is an under-studied topic.
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have