Abstract
Tarkastelemme artikkelissa yliopistossa aikuisina opiskelevien, niin sanotun toisen mahdollisuuden käyttäjien profiilia ja koulutuspolkuja. Kysymme, miten he poikkeavat muista opiskelijoista ja mikä on saanut heidät hakeutumaan yliopisto-opintoihin keskimääräistä vanhempina. Tutkimuskysymyksiin vastaamme kahden toisiaan täydentävän aineiston avulla. Tilastokeskuksen kokoama henkilörekisteripohjainen tilastoaineisto käsittää 50 prosentin satunnaisotoksen (N = 23 826) Suomessa vuonna 2014 maisterintutkintoa suorittaneista opiskelijoista. Klusterianalyysissä aineistosta erottui neljä erilaista opiskelijaryhmää, joista yhden nimesimme ”toisen mahdollisuuden käyttäjiksi”: ryhmään kuuluvat olivat jo aiemmin tutkinnon suorittaneita ja työelämässä olleita, selvästi aikuisiällä yliopisto-opintonsa aloittaneita. Toisena aineistona käytämme Turun yliopistossa vuosina 2011–2015 aikuiskasvatustiedettä pää- tai sivuaineenaan opiskelleiden aikuisten (N = 42) kirjoittamia koulutuselämäkertoja. Tarkempaan analyysiin valitsimme neljä tarinaa, joissa kirjoittajat kuvailevat, miten he olivat päätyneet yliopisto-opiskelijoiksi. Koulutuselämäkertojen perusteella aikuisena yliopistoon hakeutumisen tyypillisiä syitä olivat halu edetä uralla, entiseen ammattiin kyllästyminen ja alan vaihtaminen, opiskelumotivaation löytyminen vasta myöhemmällä iällä sekä uusien haasteiden etsiminen. Opiskelemaan lähtö saattoi toimia myös pakoreittinä pois hankalasta elämäntilanteesta.
Highlights
Aikuisena yliopistoon hakeutumisen syitä ovat muun muassa halu edetä uralla, ammatin ja alan vaihto, opiskelumotivaation löytyminen ja uusien haasteiden etsiminen
CFA-malli YAMK-tutkinnon suorittaneiden asemasta työmarkkinoilla suhteessa maisterin tutkintoon
B1) YAMK-tutkinnon suorittaneiden työelämäosaaminen on maisterin tutkinnon suorittaneita vahvempi (.74) B2) YAMK-tutkinto tuottaa spesifisempää osaamista kuin maisterin tutkinto (.71) B3) YAMK-tutkinto tuottaa samantasoista osaamista kuin maisterin tutkinto (.70) B4) YAMK-tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus toimia maisterien kanssa samantasoisissa työtehtävissä (.56)
Summary
Aikuisena yliopistoon hakeutumisen syitä ovat muun muassa halu edetä uralla, ammatin ja alan vaihto, opiskelumotivaation löytyminen ja uusien haasteiden etsiminen. (OKM 2016.) Opiskelijavalintauudistus tähtää siten siihen, että yliopistoon haetaan suoraan toisen asteen koulutuksen jälkeen. Suomalaisissa tutkimuksissa aikuisuuden ikärajana on tyypillisesti 25 (Rinne, Haltia, Nori & Jauhiainen 2008). Vaikka naiset osallistuvat miehiä ahkerammin aikuiskoulutukseen, aikuiset yliopisto-opiskelijat eivät ole sen naisvaltaisempi ryhmä kuin nuoretkaan: naisten osuus sekä nuorissa että aikuisissa opiskelijoissa on noin 60 prosenttia Aikuiset yliopisto-opiskelijat saattavat tuntea myös ”toiseutta” (Read, Archer & Leathwood 2003; O’Boyle 2014), eli he kokevat olevansa erilaisia kuin tyypilliset yliopisto-opiskelijat, jotka ovat jatkaneet opintojaan pian lukiosta pääsyn jälkeen. Sen sijaan erityisesti suoraan ylioppilaskirjoitusten jälkeen yliopistoon pyrkivät nuoret tulevat usein perheistä, jotka pystyvät tukemaan jälkeläisiään taloudellisesti ja henkisesti ja joissa korkea koulutus nähdään miltei itsestäänselvyytenä. O’Shea 2014), kuten perheen perustaminen, avioero ja työttömyys, voivat vaikuttaa siihen, että omia valintoja kouluttautumisen ja uran suhteen pohditaan uudestaan
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
