Abstract
Is there grammar in code-switching between Finnish and Swedish? Nouns and verbs in Finnish/Swedish code-switching he aim of the present study is to research bilingual Finnish-Swedish and Swedish-Finnish adolescents’ code-switching in Haparanda, Stockholm and Helsinki. In this article the main focus of the investigation is on the integration of embedded nouns and verbs in intrasentential code-switching from the point of view of grammar. The article investigates whether the code-switching is governed by Finnish or Swedish grammar, and how Swedish words are integrated into Finnish syntax and vice versa. he theoretical framework is found in the field of code-switching research and grammatical aspects of language alternation. A central interest of researchers on code-switching grammar is the grammatical constraints on where codeswitching can occur in a sentence and where it is not possible because of violatig the syntactic structure. The present analysis of code-switched sentences is also concerned with Poplack’s equivalence constraint, which predicts that code- switches will tend to occur at points where the juxtaposition of elements from the two languages does not violate a syntactic rule of either language. he primary data was collected in 2014–2016 among bilingual adolescents at three junior high schools in Haparanda. The secondary data was collected in 2014 at a Swedish junior high school in Helsinki and in 2015–2016 at two Swedish-Finnish junior high school in Stockholm. The data consists of video- and audio-recorded group and pair conversations. All the recordings were made outside lesson times. The analysis of the collected conversation data is qualitative. The results of this investigation show that code-switching between Finnish and Swedish is mainly governed by Finnish grammar and Finnish is used in the different noun cases, regardless of the matrix language. Embedded Swedish nouns adopt Finnish inflectional endings in code-switching in Haparanda and Stockholm. However, there are also some exceptions, especially in the conversational data from Stockholm, where the nouns also can be in the bas form or follow Swedish syntax.
Highlights
Useissa tutkimuksissa on löydetty syntaktisia rajoituksia sille, missä kohtaa lausetta lauseensisäistä koodinvaihtoa voi eri kielten välillä tapahtua
Yhdenmukaisuusrajoitin edellyttää, että molempien kielten sanajärjestyksen täytyy olla yhdenmukainen koodinvaihtokohdan läheisyydessä. (Poplack 1980: 585.) Universaaleja koodinvaihdon kieliopillisia malleja ja rajoituksia on kuitenkin kyseenalaistettu sitä mukaa kuin koodinvaihtoa on tutkittu uusilla kielipareilla (Clyne 1987; MacSwan 1999; Gardner-Chloros 2009; Park 2013; Kolu 2016)
Yli 60 %:ssa tapauksista ruotsin kielen substantiivi saa suomen kielen taivutuspäätteet tai esiintyy ruotsin nominatiivissa lauseissa, joissa myös suomen substantiivi olisi nominatiivimuodossa
Summary
Koodinvaihtoa on tutkittu kieliopin näkökulmasta jo ainakin neljän vuosikymmenen ajan (ks. yleiskatsaus Gardner-Chloros 2009; MacSwan 2014). Useissa tutkimuksissa on löydetty syntaktisia rajoituksia sille, missä kohtaa lausetta lauseensisäistä koodinvaihtoa voi eri kielten välillä tapahtua (yleiskatsaus Gardner-Chloros 2009: 91–114). (Poplack 1980: 585.) Universaaleja koodinvaihdon kieliopillisia malleja ja rajoituksia on kuitenkin kyseenalaistettu sitä mukaa kuin koodinvaihtoa on tutkittu uusilla kielipareilla (Clyne 1987; MacSwan 1999; Gardner-Chloros 2009; Park 2013; Kolu 2016). Koodinvaihtoa suomen ja ruotsin välillä on tutkittu kieliopin näkökulmasta Helsingin nuorten kielessä (Saari 1989: 197–207; 2003: 294–308; 2006: 146–152), mutta koodinvaihdon kieliopillista vertailua samalla kieliparilla eri paikkakunnilla Suomessa ja Ruotsissa ei ole aiemmin tehty. Että myös muut kuin lingvistiset tekijät, kuten puhujien kaksikielisyyden aste, ikä, sukupuoli ja muut sosiolingvistiset muuttujat, vaikuttavat siihen, miltä koodinvaihto eri kielten välillä näyttää (Poplack 1980). Myers-Scotton 1992; omason 2001; Gardner-Chloros 2010), olen sitä mieltä, että kyse on pikemmin jatkumosta eli saman ilmiön kahdesta päästä kuin kahdesta eri lingvistisestä prosessista. Luvussa 5 teen yhteenvedon tuloksista ja pohdin yhtäältä, mitä tulokset kertovat Haaparannan, Tukholman ja Helsingin aineistojen eroista ja yhtäläisyyksistä, ja toisaalta, miten tutkimusta voisi jatkaa
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
