On Assessing Laboratory Work

Aija Ahtineva

doi:10.31129/lumat.v2i2.1060

Abstract

As an integral part of scientific way of thinking, practical laboratory tasks are a pivotal part of chemistry education. element of chemistry education. The first section begins with a discussion of how to assess laboratory work according to the current frame curricula for comprehensive and upper secondary schools. The second section discusses laboratory work as a learning method. Several studies have shown, that laboratory work is used mostly to liven up the lessons and to arouse interest rather that to teach something in a goal oriented way. The systematic study on what students learn from laboratory tasks has begun as recently as the 2000s. This paper focuses on the results of two separate studies. In interconnected papers, Abrahams and Millar (2008) as well as Abrahams and Reiss (2012) analyze learning in laboratory tasks using a 2 x 2 effectiveness matrix for practical work. Lewthwaite (2014) discusses the teachers’ choice of laboratory tasks. Both studies highlight the influence of evaluation practices on learning. At the end section, the paper presents some tasks and evaluation models suited for comprehensive and upper secondary school chemistry education. These tasks are based on the levels of learning and taxonomy of leaning presented by Doran and colleagues (2002).

Highlights

Perusopetuksen 2004 ja myös kehitteillä olevassa 2016 opetussuunnitelmassa oppilaan arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin
Että oppilaat tekevät itse itselleen arviointilomakkeen opettajan ohjaamana
Niiden tulkinta ja päätelmät Osaan tarvittaessa tehdä havainnoista ja mittaustuloksista taulukkoja, diagrammeja tai kuvaajia

Summary

Johdanto

Perusopetuksen 2004 ja myös kehitteillä olevassa 2016 opetussuunnitelmassa oppilaan arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Sekä peruskoulun että lukion kemian opetussuunnitelmissa korostetaan kokeellisuutta opetuksessa. On siis perusteltua ja oppilaan kannalta oikeudenmukaista, että myös kokeellisen työskentelyn tavoitteet ovat kriteereinä perusopetuksen kemian osaamisen arvioinnissa. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia”. Näin myös lukion kemian opetussuunnitelma on velvoittanut opettajia ottamaan kokeellisen työskentelyn yhdeksi arvioinnin kohteeksi. Todellisuudessa ja koulun arjessa kuitenkaan kokeellisen työskentelyn arviointi ei ole saanut vakiintunutta asemaa ja merkitystä opetuksessa eikä oppimisessa, ei myöskään opiskelijoiden kemian arvosanoissa. Toisessa vaiheessa voidaan harjoitella kemian työmenetelmiä ja viimein havaintojen ja mittausten tekemistä ja niiden avulla johtopäätösten ja mahdollisesti myös virhetarkastelun tekemistä. Lukion kemiassa kokeellisen työskentelyn tavoitteena voi viimein olla omakohtaisesti suunniteltu, toteutettu ja raportoitu avoin tutkimus

Kokeellinen työskentely oppimismenetelmänä

Kokeellisen työskentelyn perusteet

Taitotavoitteilla konkreettien kohteiden oppimisen tasolle

Tutkimustavoitteilla käsitteiden oppimisen tasolle

Lopuksi

Osaan sytyttää ja sammuttaa kaasupolttimon oikein