Abstract
Artikkelissa analysoidaan 1980-lukua käsittelevän suomalaisen historiantutkimuksen ja presidentti Mauno Koiviston muistelmien pohjalta muodostuvia historiakuvia. Lähtökohtana artikkelissa on arkikäsitykseen pohjautuva vuosikymmenjaottelu, jonka avulla tarkastellaan historiantutkimuksen kohdistumista 1980-luvun eri aihepiirien tutkimukseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita merkittäviä rakenteellisia muutoksia oli 1980-luvulla sisäpoliittisten voimasuhteiden muuttuminen, talouselämän sääntelyn ja ideologisen ajattelun muutokset sekä media-alan murros. Ulkopolitiikassa sen sijaan korostettiin jatkuvuutta. Koiviston tyyli kuvata tapahtumat muistelmissaan rauhallisina, vailla paniikkia ja kriisitunnelmia, on korostanut 1980-luvusta vallitsevaa vakauden vaikutelmaa. Muistelmissa heijastuu Koiviston ”matalan profiilin” poliittinen strategia 1980-luvun tapahtumahistorian kuvauksessa. Kansallisesta näkökulmasta vuosikymmen ei sisällä suurta dramatiikkaa syksyn 1981 presidentin virkakauden ennenaikaisen päättymisen ja syksyn 1989 kansainvälisten murrosten välisenä ajanjaksona, mutta 1980-lukua käsittelevä historiantutkimus heijastaa yhteiskunnan eri osa-alueilla tapahtuneita laaja-alaisia muutoksia. Tapahtuneiden muutosten hidastempoisuus on saanut muutokset näyttämään vakailta ja hallituilta, jolloin vuosikymmen näyttäytyy poikkeuksellisen kriisittömänä ajanjaksona Suomen 1900-luvun historiassa.
Highlights
Artikkelissa analysoidaan 1980-lukua käsittelevän suomalaisen historiantutkimuksen ja presidentti Mauno Koiviston muistelmien pohjalta muodostuvia historiakuvia
Näin ollen 1980-luku on ollut kriisitön vuosikymmen sekä aikalaisille että tutkijoille niin historiantutkimuksen kuin muistelmien valossa
Ilari Lindroos & Jouni Kuukkanen & Heidi Piekka (Turku: Turun yliopiston poliittisen historian tutkimuksia 15, 1998), 69; Vesa Vares, ”Historia ja julkisuus”, 229–239
Summary
Murroksia ja jatkuvuutta – 1980-luku historiantutkimuksessa ja presidentin muistelmissa. Suomen Pankki vapautti rahoitusmarkkinat, rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä eurooppalainen malli sovellettiin Suomeen ja maa integroitui kansainväliseen rahajärjestelmään ennen kuin sitä koskevat poliittiset päätökset oli tehty.[33] Sami Outinen ja Jouko Marttila ovat tutkineet talouspolitiikan osalta poliittista päätöksentekoa ja siihen liittyviä puolueiden sisäisiä näkemyksiä tai niiden välisiä näkemyseroja hallituksessa ja eduskunnassa.[34] Ville Yliaskan tutkimus julkishallinnon kehittämisestä ja markkinalogiikan soveltamisesta julkisella sektorilla yhdistää talous- ja yhteiskuntapolitiikan historiaa 1980-luvun hallintohistoriaan.[35] Perinteisen historiantutkimuksen ulkokehällä on Risto Rankin väitöskirja, jossa Ranki tutkii Holkerin hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan asemaa ja toimintaa sekä yleisemmin Holkerin hallituksen talouspolitiikkaa taloustieteen ja hallinnon kannalta.[36]. Helsingin Sanomien historiahanke sisältää omat teokset yrityshistoriasta, henkilöhistoriasta sekä uutishistoriasta.[52] Suomen kuvalehden 100-vuotishistoria on sen nauttiman yhteiskunnallisen arvostuksen kannalta merkittävä mediakohtainen tutkimus.[53] Uusien mediakanavien syntymistä 1980-luvulla ovat tutkineet Pentti Kemppainen ja Heikki Uimonen kaupallisen radion historioissa, Heikki Hellman ja Maiju Kannisto television kolmoskanavan historiaa ja television kaupallistumista.[54]. Se on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena monipuolisesti niin poliittisen historian, mediatutkimuksen kuin kulttuurihistorian näkökulmista
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
