Abstract
Kolttasaamelaisen yhteisön erityisenä piirteenä pidetään kyläkokousjärjestelmää, joka perimätiedon mukaan on toiminut vuosisatojen ajan luottamusmiehen johdolla. Kolttasaamelaiset ovat ainoana saamelaisryhmänä Pohjoismaissa ja Euroopassa onnistuneet säilyttämään perinteisen päätöksentekomuotonsa, kyläkokousjärjestelmän, osana elävää kulttuuria ja poliittista toimintaa.
 Toimivaltansa ollessa laajimmillaan kyläkokoukset vastasivat päätöksenteon ja veronkannon lisäksi oikeuden jakamisesta yhteisöissään sekä toteutumisesta lievemmissä rikosasioissa.
 
 Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa vastaavat yhteisöjen omat oikeus- ja hallintojärjestelmät menettivät asemansa jo varhaisessa valtiokehitysvaiheessa kuninkaiden ja kirkon vallan vahvistaessa otettaan Euroopan ”erämaista” ja niiden asukkaista. Venäjän puoleisessa Lapissa perinteinen saamelainen malli säilyi pidempään.
 
 Kyläkokouksen pitkässä historiassa 1800-luvun lopulta 1970 - luvulle on nähtävissä kolme suurta murrosta, jotka ovat vaikuttaneet kolttasaamelaisten yhteisöjen toimintaan ja perinteisen päätöksenteon muotoihin.
 Nykyisen muotoinen kyläkokousjärjestelmä on saaneet vaikutteita sekä venäläisestä paikallishallinnosta että 1920- ja 1930-lukujen suomalaisesta hallinnosta Petsamosta. Merkittäviä muutoksia sai aikaan myös 1960- ja 1970-lukujen kehitys, jolloin kyläkokouksesta muotoutui virallinen, Suomen valtion rahoittama kolttasaamelainen hallintoelin yleissaamelaisen Saamelaisvaltuuskunnan rinnalle.
 Kyläkokousjärjestelmä ei ole koskaan ollut muuttumaton, stabiili järjestelmä, vaan se on ollut jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivien kulttuurien ja valtajärjestelmien kanssa. Muutosten ja vuorovaikutusten tutkiminen tarjoavat kiintoisan näkökulman siihen, millaisten voimien ja valtajärjestelmien ristipaineessa kolttasaamelaiset ovat rakentaneet omaa poliittista ja yhteiskunnallista toimintaansa eri aikoina. Samalla kuitenkin voidaan tarkastella mitä piirteitä kyläkokous on säilyttänyt läpi koko 1900-luvun.
Highlights
Kolttasaamelaisen yhteisön erityisenä piirteenä pidetään kyläkokousjärjestelmää, joka perimätiedon mukaan on toiminut vuosisatojen ajan luottamusmiehen johdolla
Millaisia muutoksia kyläkokousjärjestelmä on käynyt läpi, mitkä tapahtumat ovat vaikuttaneet muutosten taustalla ja mitä piirteitä kyläkokous on säilyttänyt läpi 1900luvun? Tarkastelen kyläkokousjärjestelmän hallinnollisen rakenteen muutoksia ja kyläkokouksen suhteita sekä Venäjän että Suomen hallintoon 1800-luvun lopulta aina 1970-luvulle
Tätä veto-oikeutta perusteltiin sillä, että luottamusmies sai valtiolta palkkaa, joten hänen sopivuutensa oli voitava tarkistaa.[65] Pian luottamusmiehen ohjesäännön julkaisemisen ja hyväksymisen jälkeen koltta-alueen asukkaiden oli aika äänestää luottamusmiehestä
Summary
Kolttasaamelaisen yhteisön erityisenä piirteenä pidetään kyläkokousjärjestelmää, joka perimätiedon mukaan on toiminut vuosisatojen ajan luottamusmiehen johdolla. Kyläkokousten pitkässä historiassa 1800-luvun lopulta 1970 -luvulle on nähtävissä kolme suurta murrosta, jotka ovat vaikuttaneet kolttasaamelaisten yhteisöjen toimintaan ja perinteisen päätöksenteon muotoihin. Samalla voidaan tarkastella mitä piirteitä kyläkokous on säilyttänyt läpi koko 1900-luvun. Tästä erinomainen esimerkki ovat Venäjän tsaarin vahvistamat asiakirjat, Gramotat, joilla todennetaan Suonikylän kolttien oikeudet siida-alueensa maihin ja vesiin, ja niitä käytettiinkin tarvittaessa todisteina erilaisissa oikeusprosesseissa. Nykyisellään siidojen kyläkokousten vuosisataista historiallista jatkumoa edustavat kolttasaamelaisten luottamusmies, koko koltta-alueen yhteinen kyläkokous sekä kyläkunnittain jakautuvat kolttaneuvostot. Kolttasaamelaiset yhteisöt ja kyläkokousjärjestelmä eivät ole säilyneet muuttumattomina vuosisadasta toiseen vaan ne ovat pyrkineet muovaamaan toimintaansa vastaamaan ympäröivän valtayhteiskunnan luomiin haasteisiin. Millaisia muutoksia kyläkokousjärjestelmä on käynyt läpi, mitkä tapahtumat ovat vaikuttaneet muutosten taustalla ja mitä piirteitä kyläkokous on säilyttänyt läpi 1900luvun? Tarkastelen kyläkokousjärjestelmän hallinnollisen rakenteen muutoksia ja kyläkokouksen suhteita sekä Venäjän että Suomen hallintoon 1800-luvun lopulta aina 1970-luvulle. Samalla tutkimuksellinen huomio siirretään Euroopan ydinalueilta sen laitamille, kolttasaamelaisten kohdalla myös sen itäiselle raja-alueelle
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Disclaimer: All third-party content on this website/platform is and will remain the property of their respective owners and is provided on "as is" basis without any warranties, express or implied. Use of third-party content does not indicate any affiliation, sponsorship with or endorsement by them. Any references to third-party content is to identify the corresponding services and shall be considered fair use under The CopyrightLaw.