Abstract
Artikkelissa tutkitaan vuosien 1982 ja 2016 kalastuslakien tavoitepykälien sisältöjä diskurssianalyysin avulla. Työssä analysoidaan kalastuslakien tavoitteita etenkin niissä tapahtuvan kalastuksen ja kalakantojen merkityksellistämisen osalta. Tutkimuksen teoreettinen perusta tukeutuu ekolingvistiikkaan, performatiivisuuteen ja kestävyyteen. Laissa esiintyvien diskurssien analysoiminen on merkityksellistä, koska ne vaikuttavat lain tulkintaan ja toimeenpanoon eri hallinnonaloilla: tietoisuus diskursseista ja niiden vaikuttavuudesta syventää ymmärrystä lain tavoitteista. Artikkelissani kalastuslainsäädäntö näyttäytyy omaleimaisena luontopuheena, joka ilmentää suhtautumistamme vesistöihin ja kalakantoihin, sekä näiden hyödyntämiseen. Keskeisin muutos uuden ja vanhan kalastuslain välillä on ekosysteemisemmässä suhtautumisessa kalastukseen. Vanhan, antroposentrisen kalastuslain painottaessa kalastuksen merkitystä tehokkaasti harjoitettavana, elinkeinopainottuneena toimena, uusi ekosysteemisesti orientoitunut kalastuslaki pyrkii luontaisten kalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja tietoperustaiseen säätelyyn. Konkretisoituessaan muutos näkynee aiempaa terveempinä, luontaisesti lisääntyvinä kalakantoina.
Highlights
From anthropocentrism to ecosystemic orientation? A discourse analytic study of the change in Fishing Act’s objectives This discourse-analytic article studies Finnish Fishing Acts; the former from year 1982 and the current from 2016
Yhdeksi lain tavoitteeksi on asetettu ”[...] kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.”
& Sanz, N (toim.) Brown Trout: Biology, Ecology and Management, 697-733
Summary
Antroposentrismistä ekosysteemiseen ajatteluun? Diskurssianalyyttinen tutkimus kalastuslainsäädännön tavoitteiden muutoksesta. The result of discourse analysis suggests that the former Act was more anthropocentric and displayed fishing more as business oriented action.The current Act takes more holistic and ecosystem-oriented approach instead.Whereas the former Act emphasized fisheries maximum productivity, the new Act aims at enhancing naturalness. Myös eläimiin liittyvä puhe on alati muutoksen alla, kun uusi tieto vaikuttaa tapaamme puhua eläinkunnasta: lainsäädäntö resonoi niiden käsitysten ja arvojen kanssa, jotka kulloinkin ovat vallalla Tutkimukseni pääkysymys on, miten vuosien 1982 ja 2016 kalastuslakien tavoitteiden diskurssit ovat muuttuneet, sekä millainen vaikutus diskursseilla ja niiden muutoksella on. Lakitekstissä esiintyvät diskurssit eivät ole siis pelkästään poliittis-lainsäädännöllisten prosessien lopputuloksia, vaan diskursiivisiin kamppailuihin osallistuvat toimijat paitsi ammentavat nykyisistä diskursseista ja näin tehdessään vahvistavat niitä, myös tuottavat uusia. Näin diskurssit pystyvät vaikuttamaan luontokäsitysten ohella konkreettisesti luontoon sekä ainakin välillisesti myös luonnonvarahallintaan Jossa pohdin syitä puhe- ja käsitteellistämismuutosten takana, sekä arvioin muutoksen mahdollisia seurauksia
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
