Abstract
Työperäisen monipaikkaisuuden on huomattu yleistyvän samalla, kun työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, etätyöskentely lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenevät. Yksinkertaisimmillaan monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että henkilöllä on useampi kuin yksi asuin- tai oleskelupaikka. Tässä tutkimuksessa keskitytään työperäiseen monipaikkaisuuteen, jolla on arvioitu olevan vaikutuksia työvoiman saatavuuteen, työmatkustamisen määrään ja kustannuksiin sekä työmatkustamisesta aiheutuviin päästöihin ja siihen kuluvaan aikaan. Monipaikkaisuus on kuitenkin pitkälti virallisen tilastoinnin tavoittamattomissa. Tutkimuksen tavoitteena on syventää työssäkäyntitilastointiin perustuvaa käsitystä työssäkäynnin maantieteellisestä rakenteesta erityisesti alueiden välisen työssäkäynnin ja työperäisen monipaikkaisen asumisen näkökulmasta sekä arvioida, kuinka laaja ilmiö monipaikkainen työssäkäynti on Suomessa. Paikkatietoanalyyttinen tutkimus perustuu Suomen Ympäristökeskuksen tilastoruutupohjaisen (250×250m) yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) työmatkatietoihin, eli asuin- ja työpaikkojen sijainteihin ja niiden välisiin etäisyyksiin. Tämä mahdollistaa työssäkäynnin maantieteellisten rakenteiden tutkimisen tilastollisiin analyyseihin verrattuna tarkemmilla mittakaavoilla ja hallinnollisten aluerajausten lisäksi myös toiminnallisia alueluokituksia käyttäen. Tutkimus tunnistaa alueelliseen ja paikalliseen työssäkäyntiin, alueiden väliseen pendelöintiin sekä pitkän matkan työssäkäyntiin eli potentiaaliseen työperäiseen monipaikkaisuuteen kytkeytyviä rakenteita. Työssäkäyntietäisyyksiä tarkastellaan kaupunki-maaseutuluokituksen pohjalta ja kuntien työssäkäyntivirtojen verkostokeskeisyyttä tarkastellaan verkostometriikan avulla.
Highlights
Interregional commuting and residential multi-locality in Finland – Significant or marginal flows? Work-related residential multi-locality is becoming more common, while forms of work and working conditions are diversifying, the share of teleworking is increasing and the time and place dependency of work is weakening
Erityisesti työvoiman liikkuvuus on yhteydessä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan, joka syntyy saman alan työvoiman ja työpaikkojen sijaitessa eri alueilla
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka laaja ilmiö monipaikkainen työssäkäynti on Suomessa
Summary
Alueiden välinen työssäkäynti ja työperäinen monipaikkainen asuminen Suomessa – merkitykselliset vai marginaaliset virrat?. Työperäinen monipaikkainen asuminen puolestaan voidaan ymmärtää yksinkertaisimmillaan työperäisen kakkosasunnon tarpeena, mikä huomioidaan myös lainsäädännössä. Tilastojen mukaan työperäinen monipaikkaisuus ei kuitenkaan ole kovin yleistä, sillä vuonna 2017 työasuntovähennystä sai 10 024 työllistä (Verohallinto 2020). Monipaikkainen asuminen liittyy kaupungeissa useimmiten työhön ja opiskeluun sekä vastaavasti maaseudulla erityisesti vapaa-aikaan, mutta myös kausityöhön. 2003) ja korkea ikä on yhteydessä alhaisempaan muuttoalttiuteen (Häkkinen 2000) sekä korkeampaan todennäköisyyteen valita pendelöiminen muuttamisen sijaan (Nivalainen 2006; Schéele & Andersson 2018). Etätyö tukee työelämän joustavuutta ja mahdollistaa työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan sujuvan yhteensovittamisen osana monipaikkaista elämää, mutta samalla se myös vähentää liikkumista työpaikan ja asunnon välillä. Näitä potentiaalisesti täysipäiväisiä paikkariippumattomia eli päivittäin etätyötä tekeviä oli vuonna 2018 kolme prosenttia palkansaajista (LylyYrjänäinen 2018). Paikkariippumattomuus on yleistynyt viime vuosina hitaasti, sillä vuonna 2012 vastaava osuus oli kaksi prosenttia palkansaajista (emt.)
Sign-in/Register to view highlights & summary Sign-in/Register to access full text options 
Free) 
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a call
