Abstract
Tarkastelen puolueen jäsenyyteen liittyvien paikallisten tulkintojen ja yleisliittolaisten puoluenormien välillä ilmenneitä jännitteitä 1930-luvun jälkipuolella Muurmannin rannikon suomenkielisen Pohjantähti-kalastuskolhoosin VKP(b):n perusjärjestön pöytäkirjojen avulla. Tältä pohjalta tutkin suomalaisyhteisön kommunistien ”tavallista elämää poikkeuksellisina aikoina,” Sheila Fitzpatrickia lainaten. Kun Venäjällä oli tapahtunut vallankumous 1917 ja bolševikkipuolue oli 1920 käytännössä voittanut sisällissodan, pääosa Venäjän työläisistä, muusta väestöstä puhumattakaan, ei ollut bolševikkeja. Sosialismi oli rakennettava Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon, määriteltävä mitä se käytännössä tarkoittaa. Samalla oli opittava ”puhumaan bolševikkia”, kuvaamaan uutta yhteiskuntajärjestystä. Pääkysymyksinä ovat seuraavat: Mitä teemoja ja tekoja pyrittiin oikeuttamaan kolhoosin toiminnan yhteydessä? Miten puolueenjäsenen velvoitteita perusteltiin ja kuinka Muurmannin suomalaiskommunistit niitä käytännössä sovelsivat? Millaista kuvaa joukkoterrorista paikallistason aineisto välittää? Tulokset osoittavat, että yhteisön melko sulkeutunut etninen ja uskonnollinen pohja vaikuttivat paikallisen puolueorganisaation identiteettiin, ja voimisti puolueen jäsenyyteen liittyviä jännitteitä paikallisten käytäntöjen ja yleisliittolaisten normien välillä. Asiasanat: Muurmannin suomalaiset, bolševikit, normit, käytännöt
Talk to us
Join us for a 30 min session where you can share your feedback and ask us any queries you have
Schedule a callSimilar Papers
Disclaimer: All third-party content on this website/platform is and will remain the property of their respective owners and is provided on "as is" basis without any warranties, express or implied. Use of third-party content does not indicate any affiliation, sponsorship with or endorsement by them. Any references to third-party content is to identify the corresponding services and shall be considered fair use under The CopyrightLaw.
