Kulttuurinen moninaisuus työyhteisössä edellyttää vuorovaikutusta, oppimista ja johtamista
Monikulttuuristuva työelämä haastaa organisaatioita tarkastelemaan uudelleen vuorovaikutuksen, oppimisen ja johtamisen käytäntöjään. Puheenvuorossamme tarkastelemme, miten kulttuurisesti moninaisen työyhteisön johtaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla edellyttää strategista ja inklusiivista lähestymistapaa, jossa diversiteetti ymmärretään voimavarana eikä ongelmana. Esitämme, että 1) kulttuurinen moninaisuus haastaa työyhteisöt vuorovaikutukseen, jossa korostuu keskinäinen ymmärrys, kielitietoisuus ja kulttuurinen älykkyys, 2) organisaatioiden tulisi edetä kohti inklusiivista toimintakulttuuria, jossa erilaisuus nähdään lähtökohtana eikä poikkeuksena, ja 3) koulutus ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä keinoja rakentaa psykologisesti turvallista ja toimivaa monikulttuurista työyhteisöä. Ehdotamme, että kulttuurisesti moninaisen työyhteisön johtamista ja kehittämistä tulee tarkastella moninäkökulmaisesti ja monitieteisesti erityisesti tilanteessa, jossa työvoimapula ja väestön ikääntyminen lisäävät kansainvälisen työvoiman tarvetta. Työelämän tutkimuksen näkökulmasta tämä edellyttää uusia avauksia kulttuurienvälisen oppimisen, yhteisöllisen johtamisen ja osallistavan työyhteisön tutkimuksessa. Lisäksi se edellyttää siirtymistä reaktiivisesta sopeutumisesta proaktiiviseen kehittämiseen, jossa moninaisuuden johtaminen nähdään sekä organisaation menestystekijänä että arvovalintana.