Eräs kokonaisvaltainen kielikäsitys

Abstract

Translate Article

Take Notes

Kielentutkimusta ja kielentutkijaa ohjaa aina jonkinlainen ennakkonäkemys valitusta tutkimuskohteesta ja kielestä yleensä. Tämä kirjoitus käsittelee kaikkea kielen­tutkimuksen tutkimusta ohjaavaa käsitettä kielikäsitys. Se on tieteenalan ohittamaton tieteenfilosofinen peruskäsite. Kirjoituksessa hahmotellaankin filosofisesti orientoituen sellaista empiirisen kielentutkimuksen kokonaisuuden tarkastelutasoa, joka pysyttelee yksittäisiin tutkimussuuntauksiin nähden sitoutumattomana. Tarkastelutaso on filosofinen. Keskeiset käsite-erottelut koskevat kokonaisvaltaista eli holistista kielikäsitystä sekä eriytyneitä eli differentioituneita kielikäsityksiä. Jälkimmäiset ovat yksittäisten empiiristen kielentutkimuksen suuntausten, metodien ja teorioiden kirjoa, joissa perustavat tutkimukselliset käsitykset ja valinnat on jo tehty. Tällainen tutkimus tapahtuu teoreettis-­metodisuuden, ilmiöllistämisen ja tutkimusdatan luomissa puitteissa. Edellinen taas on eriytyneiden kielikäsitysten muodostaman puitteiden kokonaisuuden filosofinen esitys. Se käy mahdolliseksi vain puitteiden ulkopuolelta tarkastellen. Holistinen kielikäsitys kuvataan luonnollisen kielen kollektiivisena säätöpiirinä. Se koostuu yksilön (kehollisena, tajunnallisena, olosuhteisena), yhteisön ja normiston muodostavasta kokonaisuudesta, joka on luonnollisen kielen minimijäsennys. Nämä kolme osaa ovat suhteellisen itsenäisiä, mutta kaiken aikaa keskinäisvaikuttavia. Ne sekä edellyttävät että synnyttävät toisensa. Tämän näkyvin seuraanto on kieli. Kirjoituksen kielentutkimuksen alaan kohdistuva filosofinen sovellutus perustuu filosofi Lauri Rauhalan tieteenfilosofiseen ajatteluun ja erityisesti hänen ihmiskäsityksensä kokoavaan käsitteeseen situationaalinen säätöpiiri. Samalla kirjoituksen aihe edustaa erästä kielentutkimuksen perustutkimuksen suhteellisesti tarkastellen vähänlaisesti harjoitettua lohkoa, metatutkimusta. Holistic understanding of language. Phenomenological perspective on the collective regulatory circuit of language Language research and language researchers are always guided by certain preconceptions about their respective research object and language in general. This article addresses the concept of language understanding, which guides all research in the field of language studies. Indeed, it is an indispensable philosophically fundamental concept for the discipline. The article outlines, from a philosophical perspective, a level of examination of empirical language research that remains committed neither to individual research directions nor methodologies. The level of examination is philosophical. Key conceptual differentiations involve holistic (i.e., comprehensive) language understanding and differentiated (i.e., specialised) language understandings. The latter refers to the array of individual empirical language research, paradigms, methods, and theories, within which foundational research assumptions and choices have already been made. Such research occurs within the frameworks of theories and methodologies, phenomenologisation, and the research data. The former, in contrast, is a philosophical representation of the totality formed by differentiated language understandings. This becomes possible only when viewed from outside these frameworks. Holistic language understanding is described as the collective regulatory circuit of natural language. It consists of the individual (as embodied, conscious, and situational), the community, and the set of norms that form a whole. This is the minimal structure of natural language. These three parts are relatively independent but continually interact with one another. They all require and generate one another. The most visible consequence of this is natural language. The philosophical application of this article’s approach to language research is based on Finnish philosopher Lauri Rauhala’s epistemological thinking, particularly his encompassing concept of the situational circuit. At the same time, the topic of this article represents a somewhat underexplored area of foundational language research, namely its metatheory.